Tässä lainaus lauantain Hesarista:

UUTISET KOTIMAA

VIERASKYNÄ

Kädentaitojen opetus tuo työtä nuorille

26.10.2013 2:00 0 

Antti Hautamäki ja Marketta Luutonen

• 

Vieraskynä-palstalla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia. Noin 4 300 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen hs.artikkeli@hs.fi. Toimitus editoi julkaistavat artikkelit.

Koulujen taito- ja taideaineet voisivat antaa nuorille nykyistä paremmat valmiudet käsityöläisammatteihin, jos koulut tekisivät yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa.

Suomen suurimpia haasteita on nuorten työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Esimerkiksi Uudellamaalla jo neljännes nuorista on työttömänä.

Nuorisotakuun avulla yritetään löytää jokaiselle nuorelle opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka. Tämä edellyttää kaikkien mahdollisuuksien kartoittamista.

Kädentaidot tarjoavat työllistymisen väylän, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Suomalaista koululaitosta on arvosteltu taide- ja taitoaineiden vähäisyydestä, vaikka taitoaineiden – musiikin, kuvataiteiden ja käsityön – merkitys on kasvamassa. Yhteiskuntamme tarvitsee kädentaitajia, joilla on vahva tuntu materiaaleihin, muotoiluun ja tekniikkaan. Näistä taidoista on hyötyä muun muassa arkkitehdin, muotoilijan, suunnittelijan, hammaslääkärin ja kirurgin työssä.

Taitoaineet tarjoavat nuorelle mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen. Taitoaineet vahvistavat minäkuvaa, lisäävät koulussa viihtymistä ja jaksamista sekä kehittävät ilmaisukykyä ja osaamista.

Taitoaineiden avulla nekin, joita lukeminen ei kiinnosta, saavat onnistumisen elämyksiä sekä pääsevät käsiksi työntekoon ja ammattiin. Taitoaineiden suuresta suosiosta kertovat taidepainotteisten koulujen suuret hakijamäärät.

Hallitusohjelman mukaan taito- ja taideaineiden opetusta vahvistetaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa uudistettaessa. Uudet taide- ja taitoaineiden asemaa vahvistavat opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2016.

Opetussuunnitelmassa kaikille yhteistä liikunta-, musiikki- ja kuvataideopetusta lisätään, mutta ei käsityönopetusta. Samalla taitoaineiden valinnaisuutta lisätään. Se saattaa asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan, jos erot koulujen tarjoamassa opetuksessa kasvavat samanaikaisesti. Kuntapäättäjille jää vastuu siitä, ettei taito- ja taideaineiden valinnanvaraa karsita säästöjen aikaansaamiseksi.

Hyvä opetus perustuu hyvään opettajakoulutukseen. Koska nykyinen luokanopettajakoulutus ei juuri sisällä taito- ja taideaineita, opetuksen taso on kirjava.

Etenkin alakouluissa sekä koulupäivää edeltävässä aamupäivätoiminnassa ja koulupäivän jälkeisessä iltapäivätoiminnassa voitaisiin tehdä yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten, kuten musiikki- ja tanssiopistojen sekä kuvataide- ja käsityökoulujen, kanssa.

Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tarjonta on Suomessa monipuolista ja laadukasta. Taideoppilaitoksessa työskentely voisi olla suuri elämys ja innoituksen lähde koulujen oppilaille.

Taiteen perusopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään. Taiteen perusopetus antaa lapsille myös valmiuksia hakeutua koulun jälkeen jonkin taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Koulujen pitäisikin kannustaa nuoria hyödyntämään taiteen perusopetuksen mahdollisuuksia.

Suomessa on laskutavan mukaan 10 000–15 000 käsityöyrittäjää, korujen ja kutomatuotteiden tekijöistä puu- ja metalliseppiin. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taidon tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan valtaosalla alan yrittäjistä on käsi- ja taideteollisuusalan koulutus.

Osa käsityöläisistä työllistää itsensä, mutta alalla on myös kasvuyrityksiä, jotka työllistävät kymmeniä ihmisiä. Kasvuyritykset voivat palkata nuoria, mutta nuorisotakuun tuet ovat niin pieniä, että useimmilla käsityöyrittäjillä ei ole varaa ottaa nuoria töihin.

Nuorten keskuudessa itse tekemisen suosio on lisääntymässä. Tämänkin vuoksi pitää kehittää nuorille itsensä työllistäjille soveltuvia tukimuotoja.

Kädentaitojen perusta rakennetaan koulujen taide- ja taitoaineissa sekä taiteen perusopetuksessa. Näiden alojen opetuksesta huolehtiminen avaa monelle nuorelle tien jatko-opintoihin ja ammattiin.

Antti Hautamäki ja Marketta Luutonen Hautamäki on tutkimusprofessori Jyväskylän yliopistossa. Luutonen on
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja.

Jaa

Käsityö on pop

Käsityö on pop

Maanantaina Yle Uutiset esitti pitkähkön pätkän käsityötä koskevaa uutista, joka kertoi käsityön olevan pop ja selvästi nousussa.

Kannattaa katsoa:  http://areena.yle.fi/tv/1779324   /kohdasta 22.23 alkaen
tai
tekstinä tästä: http://yle.fi/uutiset/kasityo_huippusuosittua/6464253

Kulttuuri28.1.2013 klo 15:42| päivitetty 28.1.2013 klo 15:42

Käsityö huippusuosittua

Käsitöiden tekeminen on katu-uskottavampaa ja muodikkaampaa kuin koskaan. Erityisesti nuoret naiset hakevat yksilöllisyyttä itsetehdyistä ja tuunatuista asusteista. Käsityöblogeja seurataan hanakasti ja alan kurssit ovat supersuosittuja. Kuluva vuosi onkin nimetty Käsityön juhlavuodeksi.

• 
  
  
  

Käsityöpiiri Taito ry:n lepohuoneessa. Kuva: Yle

Mistä on kyse?

• Vuosi 2013 on Käsityön Juhlavuosi.
• Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry täyttää 100 vuotta ja Suomen käsityön museo Jyväskylässä 125 vuotta.
• Juhlavuoden ohjelmassa on käsityön teemaviikko huhtikuussa, Käsityö elämässä -juhlanäyttely Suomen käsityömuseossa kesäkuussa sekä runsaasti kursseja ja ohjattua toimintaa

Juhlavuonna kannustetaan:

• Käsityöaktivismiin, kuten neulegraffittien tekoon
• Järjestämään kohtaus käsityöufojen kera, eli kierrättämään keskeneräisiä käsitöitä
• Korjaamaan ja tuunaamaan
• Kuvaamaan lyhytelokuva käsityön merkityksestä elämässä

Käsi-ja taideteollisuusliitto Taito ry:n kotoisassa taukohuoneessa kuuluu puikkojen kilkatusta ja virkkukoukkujen kalinaa. Joukko käsityöhulluja naisia on kokoontunut kierrättämään ufoja (= unfinished object, eli keskeneräinen käsityö) ja kertomaan työstään käsitöiden parissa.
Helsinkiläinen Netta Kervinen tekee koruja. Hän virkkaa pellavalankaa lasinpalasten ympärille korvakoruksi. Anna-Karoliina Tetri puolestaan tekee kirjoja lankojen värjäyksestä luonnonmenetelmin. Designkäsitöitä myyvän Paloni-putiikin pitäjä Minna Särelä virkkaa ketjuja kaulakoruunsa. Järvenpääläinen Taito ry:n käsityöohjaaja Marjo Vainio on tuonut mukanaan komean keon iloisenvärisiä sukkia, vanhoin menetelmin kudottuja lapasia, huovutettuja laukkuja jne. Täällä on helppo uskoa, että meneillään on Käsityön juhlavuosi.

Käsityö on pop

Vuosi on nimetty käsityön juhlavuodeksi, koska moni käsityöinstanssi täyttää pyöreitä vuosia. Mutta juhlaan antaa aihetta myös käsityön uusi tuleminen. Koskaan ennen ei käsityö ole ollut niin trendikästä kuin nyt, sanoo Taito ry:n toiminnanjohtaja Marketta Luutonen.
- Sata vuotta sitten käsityö oli useimmille ihmisille pakko, välttämättömyys, osa arkea, jonka avulla pärjättiin.Tänäpäivänä käsityö on yhä enemmän elämän luxusta, iloa ja hyvinvointia. Se on tapa toteuttaa itseään.
Luutonen on huomannut, että jopa muotiteollisuus pyrkii nykyään usein itsetehdyn näköiseen jälkeen.

Käsityö on slow life -ytimessä

Neulepiirin naiset allekirjoittavat Luutosen näkemyksen. Heille käsitöiden tekeminen on slow life -elämää parhaimmillaan.
- Käsityöt auttavat antamaan itselle aikaa olla vain itsensä ja omien tarpeittensa kanssa, sanoo helsinkiläinen Marika Sarha ja jatkaa käsillä tekemisen olevan parhaimmillaan meditoimista.
Suomen Käsityömuseon museolehtori Raija Manninen Jyväskylästä lisää käsitöiden tekemisen olevan terapeuttista toimintaa.
- Siinä missä hieronta rentouttaa kehoa, käsitöiden tekeminen on sisäistä hierontaa, itsehoitoa, Manninen pohtii.

Minna Särelän kaulassa roikkuvat virkatut kettingit on alunperin tehty virkatuksi graffitiksi eli katutaiteeksi, mutta niistä on myöhemmin tullut myös sisustuselementtejä ja asusteita. Kuva: Yle

Pidä ja heitä pois -ajattelu vanhanaikaista

Raija Manninen virkkaa pyöränsä satulaan päällistä, lohkolämmitintä, kuten ystävä virkkuuta kuulemma nauroi. Manniselle käsityöt ovat osa kestävää kehitystä. Hän näyttää tyylikästä kirpputorilta ostettua mekkoaan.
- Tämä on 70-luvun liivihame, jonka olen ratkonut kappaleiksi ja tehnyt sen sitten uuteen uskoon. Näin hyviä kankaita ei enää saakaan, Manninen sanoo.
Neulepiirin naisilla on näyttää esimerkkejä muun muassa vanhasta villapaidasta huovutetusta käsilaukusta, silkkityynyn revityistä riekaleista tehdystä sormuksesta ja kaulahuiviksi muuttuneesta puserosta.

• Satu-Lotta Peltola Yle Uutiset