Vieraskynä-palstalla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia. Noin 4 300 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen hs.artikkeli@hs.fi. Toimitus editoi julkaistavat artikkelit.
Koulujen taito- ja taideaineet voisivat antaa nuorille nykyistä paremmat valmiudet käsityöläisammatteihin, jos koulut tekisivät yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa.
Suomen suurimpia haasteita on nuorten työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Esimerkiksi Uudellamaalla jo neljännes nuorista on työttömänä.
Nuorisotakuun avulla yritetään löytää jokaiselle nuorelle opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka. Tämä edellyttää kaikkien mahdollisuuksien kartoittamista.
Kädentaidot tarjoavat työllistymisen väylän, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Suomalaista koululaitosta on arvosteltu taide- ja taitoaineiden vähäisyydestä, vaikka taitoaineiden – musiikin, kuvataiteiden ja käsityön – merkitys on kasvamassa. Yhteiskuntamme tarvitsee kädentaitajia, joilla on vahva tuntu materiaaleihin, muotoiluun ja tekniikkaan. Näistä taidoista on hyötyä muun muassa arkkitehdin, muotoilijan, suunnittelijan, hammaslääkärin ja kirurgin työssä.
Taitoaineet tarjoavat nuorelle mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen. Taitoaineet vahvistavat minäkuvaa, lisäävät koulussa viihtymistä ja jaksamista sekä kehittävät ilmaisukykyä ja osaamista.
Taitoaineiden avulla nekin, joita lukeminen ei kiinnosta, saavat onnistumisen elämyksiä sekä pääsevät käsiksi työntekoon ja ammattiin. Taitoaineiden suuresta suosiosta kertovat taidepainotteisten koulujen suuret hakijamäärät.
Hallitusohjelman mukaan taito- ja taideaineiden opetusta vahvistetaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa uudistettaessa. Uudet taide- ja taitoaineiden asemaa vahvistavat opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2016.
Opetussuunnitelmassa kaikille yhteistä liikunta-, musiikki- ja kuvataideopetusta lisätään, mutta ei käsityönopetusta. Samalla taitoaineiden valinnaisuutta lisätään. Se saattaa asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan, jos erot koulujen tarjoamassa opetuksessa kasvavat samanaikaisesti. Kuntapäättäjille jää vastuu siitä, ettei taito- ja taideaineiden valinnanvaraa karsita säästöjen aikaansaamiseksi.
Hyvä opetus perustuu hyvään opettajakoulutukseen. Koska nykyinen luokanopettajakoulutus ei juuri sisällä taito- ja taideaineita, opetuksen taso on kirjava.
Etenkin alakouluissa sekä koulupäivää edeltävässä aamupäivätoiminnassa ja koulupäivän jälkeisessä iltapäivätoiminnassa voitaisiin tehdä yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten, kuten musiikki- ja tanssiopistojen sekä kuvataide- ja käsityökoulujen, kanssa.
Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tarjonta on Suomessa monipuolista ja laadukasta. Taideoppilaitoksessa työskentely voisi olla suuri elämys ja innoituksen lähde koulujen oppilaille.
Taiteen perusopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään. Taiteen perusopetus antaa lapsille myös valmiuksia hakeutua koulun jälkeen jonkin taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Koulujen pitäisikin kannustaa nuoria hyödyntämään taiteen perusopetuksen mahdollisuuksia.
Suomessa on laskutavan mukaan 10 000–15 000 käsityöyrittäjää, korujen ja kutomatuotteiden tekijöistä puu- ja metalliseppiin. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taidon tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan valtaosalla alan yrittäjistä on käsi- ja taideteollisuusalan koulutus.
Osa käsityöläisistä työllistää itsensä, mutta alalla on myös kasvuyrityksiä, jotka työllistävät kymmeniä ihmisiä. Kasvuyritykset voivat palkata nuoria, mutta nuorisotakuun tuet ovat niin pieniä, että useimmilla käsityöyrittäjillä ei ole varaa ottaa nuoria töihin.
Nuorten keskuudessa itse tekemisen suosio on lisääntymässä. Tämänkin vuoksi pitää kehittää nuorille itsensä työllistäjille soveltuvia tukimuotoja.
Kädentaitojen perusta rakennetaan koulujen taide- ja taitoaineissa sekä taiteen perusopetuksessa. Näiden alojen opetuksesta huolehtiminen avaa monelle nuorelle tien jatko-opintoihin ja ammattiin.
Antti Hautamäki ja Marketta Luutonen Hautamäki on tutkimusprofessori Jyväskylän yliopistossa. Luutonen on
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja.
